Rajoitettua bänditoimintaa ja eristettyä esiintymistä

Tässä blogini kahdeksannessa tekstissä ihmetellään koronaa, vuorotellen sulkeutuvia ja avautuvia ovia, sekä vaihtuvia fiiliksiä.

Lähes kaikkia töitä ja harrastuksia on rajoitettu aina uudestaan ja uudestaan. Keväästä syksyyn ja nyt jälleen uuteen kevääseen. Tässä kummallisessa ajassa, kaikki on mietittävä aina uudestaan ja elettävä päivä tai viikko kerrallaan. Tässä pieni avaus siitä, miten pandemia on vaikuttanut käytännön tasolla.

Pandemia vyöryi voimalla

Kun korona iski ja rajoitukset astuivat voimaan keväällä 2020, ihmiset katosivat kaduilta, työt siirtyivät koteihin, ja tuli hiljaisuus. Kaikkialle.
Mutta, kun ympärillä hiljeni niin kuunnellessa oikein tarkasti, jostain kaukaa kantautui sisältä hehkuvan musiikin energinen roihu. Se roihu oli meissä, ja bittien viuhunnassa etäyhteyksien välityksellä myös kanssani musiikkia tekevissä ystävissä.

Kaiken eristyksen ja pelonkin keskellä oli heittäydyttävä luovuuden virtaan ja tehtävä se, mitä pitikin ja niillä ehdoilla, joita aika saneli.

Uudenlaiset oppimismenetelmät ja teknistä tohelointia

Kun minulle tärkeät musiikinopinnot siirtyivät uudenlaisiin opetusmenetelmiin, tutuiksi alkoivat vähitellen tulla etäyhteydet. Poikkeustilanteen vuoksi piti opetella uudenlaisia oppimistapoja. Laulutunnit hoidettiin laulamalla ruudulle videoyhteyden välityksellä.

Kun ääni ja rytmi ovat ehkä kuitenkin oleellisimmat asiat musiikissa, niin etäyhteydet niiden välittäjänä ei aina ihan palvellut roolissaan: osa tunneista meni välillä viittoen ilman ääniä ja viiveitä säätäessä.

Hauskoilta kommelluksiltakaan ei voinut välttyä tekniikan testailujen kanssa, etenkin kun ruudun tässä päässä on koheltaja. Väärillä napin painalluksilla saa laulutunnille mukaan kuuntelemaan esimerkiksi työkaverin, tai hoidettua ”iltaherätykset” kokonaiselle ryhmälle. Kokeiltu on. 😊

Jotain hyvääkin

Onni etätyöskentelyssä ja etäyhteyksissä on siinä, ettei harrastuksen kanssa ole paikkaan sidottu. Etänä pystyy toimimaan epätavallisista paikoista käsin, ainakin oppilaana. Uudenmaan sulkemisen jälkeen rajojen auettua osallistuin mökiltäkin käsin laulutunnille. Välillä hellan tulia kohennellen.

Askeettinen ympäristö, luonto, mummon tupa, hellassa rätisevä tuli, kannettu vesi ja sitten tietysti mukana …… se läppäri.

Kevät mentiin digiloikkien, syksyllä päästiin jo hetkeksi lähelle

Kun on pitkään ollut eristyksessä ja kommunikoinut koneiden turvin, on aivan ihanaa jälleen kohdata kasvokkain tutut ihmiset, ilman mitään ruutuja.

Musiikkiopiston pitkään suljettuina olleet ovet avautuivat jälleen syksyllä monta kertaa viikossa, ja joskus kulutin opiston saranoita jopa monesti päivän aikana. Laulu- ja pianotuntini saivat jatkua, ja uutena juttuna syksyllä alkoivat myös Unskin keskiviikon bänditreenit.

Mutta minut rajattiin ulos bänditunneilta!!

Hyvin alkaneen syksyn jälkeen tuli uusi pandemia-aalto ja ensimmäisenä loppui syksyllä aloitettu bänditoiminta. Bändiä ei enää hyvällä tahdollakaan pystytty järjestämään etäyhteyksillä.

Ainoa tapa oli läsnätreenit, mutta ryhmäkokoontumisiin asetettiin ikäraja K-19. Siis kielletty yli 19-vuotiailta!! Mikä huutava vääryys. Olin yli-ikäinen niihin puuhiin, ja bändi jäi minulta vain haaveeksi. ☹

Kielletty yli 19-vuotiailta.

Bändin jälkeen loppui kaikki muukin lähiopetus, uudelleen. Silloin alkoi jo surettaa. Seurasi väsymys saman etärumban uusiutumisesta.

Verhojen takana estradilla

Syksyn pianotunneilla otin henkilökohtaiseksi tavoitteekseni saada viimein valmiuteen jo pitkään työn alla olleen Chopinin Nocturnen. Olin ottanut biisin työn alle jo vuosia sitten, ja aina soittaessa eli haave, että joskus pääsisin tämän kappaleen esittämään johonkin.

Esitysmahdollisuus oli aukeamassa, kun Eliina ilmoitti oppilasillan ajankohdaksi joulukuun alun. Valitsin Nocturnen esiintymiskappaleekseni, vaikkakaan klassiset kappaleet eivät niinkään ole se, mitä pianotunneilla nyt opiskelen.

Valmisteltiin kappaletta Eliinan kanssa esityskuntoon. Lisää lunta tupaan tuli, kun oppilasiltaan harjoittelemani kappale ei päässytkään suunniteltuun esitykseen. Uudet rajoitukset tulivat voimaan juuri ennen sitä.

Olin kuitenkin orientoitunut esittämään kappaleen. Tein soitosta nauhoituksen, oman tulkintani. Virheetön soitosta ei tullut, kuten ei soitto ole aina esiintyessäkään. Nauhoitus on tehty siinä hetkessä ja siinä valmiudessa kuin se esiintymishetkellä olisi ollut.

Chopin on klassiselta puolelta yksi ehdottomista suosikeistani. Haastavia kappaleita hioo ja hioo vuosia. Syksyn aikana sain tämän edes jonkinlaiseen valmiuteen. Annan siitä osan teille kuunneltavaksi.

I really love this song…

 

Sinun,

Laita hyvä kiertämään

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on email

© Suunnittelupajapikseli.fi 2021