Vuodenvaihde inspiroi ottamaan etäisyyttä menneeseen vuoteen. Tuoreita biisejä syntyi marraskuun pimeydessä, ja yhtäkkiä oltiinkin jo bändin kanssa keikalla rokkaamassa eloon 70-lukua! Kiitos sinulle lukijani mukana elämisestä blogini kautta!
Uuden äärellä
Syksy oli hiljaiseloa, käpertymistä marraskuun sateilta suojaan. Se oli pakenemista kirjoituksien pariin. Marraskuun pimeydessä syntyi biisi Raindrops. Biisistä tuli balladi, tämän mustan kauden surumielinen itku. Biisi kertoo luopumisesta, jossa sade vuodattaa puolestasi, kun et enempään enää pysty. Ajatus biisistä oli
muotoutunut aluilleen jo vuosi sitten, ja tämä pimeys oli hetki palata muistoon ja sen tunnelmaan. Työstin sitä hieman värittäen uusiin merkityksiin.
Ajan rajallisuus ja rajattomuus
Syksyn keikkojen peruuntumisen aikaan, edellisessä blogikirjoituksessani, annoin aikaa uusille kirjoituksille. Uusien säkeiden kantava teema on ajan rajallisuus ja sen rajattomuus. Aiheet eivät taaskaan ole kevyitä, ja niiden ympärille punoutuvat sävelet soittavat musiikilleni tunnusomaista melankoliaa. Syksyn pimeyteen
vajoaminen antoi aiheita pukea tuska sanoiksi, joiden mielikuvat kätkin odottamaan uusien sävelien versoamista.
Nyt vuoden vaihteessa on aika kääntää jälleen puhdas sivu. Muistilehtiö odottaa jo uusia taruja, tarinoita, haaveita, visioita ja eskapismia. Mieleen nousevat myös edellisen kauden kohokohdat. Viime kevään valtavat musiikilliset harppaukset eteenpäin, ja toisaalta madon kolossa matelu syksyn räntäsateissa. Hurjasta karusellin pyörityksestä vuoristoradan nousuihin ja laskuihin kertovat myös seuraavat sanat:
Up and down the roller coaster
from total collapse to falling faster
makes the world go round
like a merry-go-round
As true as tale can be..
still causing chaos for me..
and into my spinning reality
Piper – A Merry-Go-Round
Näistä elämän käänteistä, sen valoista ja varjopuolista, laskuista ja nousuista voi ammentaa sopiviin hetkiin.
In the dawn of the past taas tositoimissa
Eikä mustaa sadettakaan jatkunut ikuisuuksiin. Pimeys on selätetty ja epätoivon jälkeen valon pilkahdus koitti myös meidän bändille. Suunnitelma vuosikymmeneltä seuraavaan siirtymisestä ja sen avaaminen yleisölle toteutui, kun lopulta päästiin rokkaamaan seitsemänkymmenluvun klassikoita. In The Dawn Of The Past – esiintyi Porvoon Vanha 123:ssa 12.12.2023. 70-luku oli pullollaan helmiä, joista valikoitui meidän bändille biisit sopivaksi setiksi ja toimi keikalla ihan mukavasti.
Syksyn rutistukset myös bändin kanssa saatiin paketoitua juuri ennen joulua. Ajan radalla ja sen pyörteissä kahlatessa eteenpäin, näyttäisi myös tällä suunnalla siltä, että bändin kanssa uusi vuosikymmen odottaa. Tuskin maltan odottaa kultaisten tunnekuohujen vuosikymmenen, illan viimeisten hitaiden ja suurten tunteiden aikakaudelle siirtymistä; kasarin vahvoja tulkintoja, energiaa ja tunnelmia. Edessä on uppoutuminen taas uusien ja menneisyyden tulkintojen pariin sekä puhtaiden sivujen värittämistä uusilla väreillä. Samalla paljastuvat uudet visiot siitä, mitä kohti seuraavaksi olen musiikkipolullani suuntaamassa.
Graham Hillin levyarvostelun sanoin:
“What is the heart for?” -“Go with your heart.. isn’t that what it’s for’?”
Hyvää uutta vuotta 2024!
